Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säilykkeitä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säilykkeitä. Näytä kaikki tekstit

torstai 4. lokakuuta 2012

Korvapuustipäivä ilman korvapuustiohjetta

Kaikki puhuvat tänään korvapuusteista ja se on ihan mahtava homma! Korvapuusti kuuluu kylmän maidon kanssa nautittuna ehdottomasti elämän huippujuttuihin, ja mulla korvapuustipäivä voisi olla joka päivä (ja usein onkin!).

Ajattelin olla kuitenkin erilainen nuori ja postata tänään toisenlaisen, kylläkin kanelin makuisen ohjeen. Nimittäin tuossa jo jokin aikaa sitten sain anoppilasta kassillisen kirpsakoita omenoita, ja pitihän niitä säilöä soseeksi. Omenasoseen tekeminen on simppeliä ja sosetta voi halutessaan maustaa esimerkiksi kanelilla (minä halusin), vaniljalla tai inkiväärillä.



Ohje meni suunnilleen näin:

Kuori ja lohko omenat ja poista niista siemenkota. Siirrä omenalohkot isoon kattilaan (kattilan koko riippuu tietysti omenien määrästä) ja mittaa päälle n. 1 dl vettä/ omenakilo. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele miedolla lämmöllä, kunnes omenat ovat kunnolla pehmenneet. Lisää sokeri (1-2 dl/ omenakilo) ja mausta ripauksella kanelia. Sekoittele ja riko samalla hieman omenien rakennetta tai soseuta sauvasekoittimella, jos haluat aivan sileää sosetta.



Säilytä joko pakastamalla tai kylmäsäilömällä. Pakasta jäähtynyt sose rasioissa tai kiehauta kylmäsäilytettävä sose ja tölkitä pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin. (Itse pakastin, se on niin helppoa).

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Raparperikokeilut vol. 2


Elämäni ensimmäinen oma raparperi innostaa edelleen raparperikokeiluihin lisäkeruokarintamalla. Juhannusta lähestyttäessä loput raparperin varret onkin syytä ottaa käyttöön: ne alkavat olla jo kasvukautensa loppupäässä ja muuttua pikkuhiljaa puumaisiksi. Raparperi on kylläkin varsinainen puutarhan sisupussi: se on monivuotinen, hyvin Suomen oloissa talvehtiva kasvi, joka nousee jo toukokuussa sinnikkäästi maasta ja alkaa saman tien kasvattaa runsaita lehtiään ja mehukkaita varsiaan. Raparperi antaa runsaasti satoa ilman sen kummempaa hoitoa ja huolenpitoa, kunhan maaperä on sille sopivan ravinteikas ja hieman savipitoinen.

Olen suunnitellut lähipäiviksi grillausta ja mikäpä sen parempi lisäke grillilihalle kuin yhtä aikaa ah, niin hapan, makea kuin mausteinenkin raparperi-chutney. Ohjeeseen hain vinkkejä erinäisistä reseptipankeista, mutta lopulta oman keitokseni ohje muokkautui kaapista löytyneistä raaka-aineista soveltaen. Raparperiherkkuja nauttiessanne muistakaahan ottaa myös lasi maitoa tai muuta maitotuotetta kyytipojaksi: raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumia, jolloin raparperiruoan ohessa nautittu kalsiumpitoinen lisäke estää oksaalihappoa varastamasta kalsiumia elimistön soluista!


RAPARPERI-CHUTNEY

n. ½ l raparperin varsia huuhdeltuna, kevyesti kuorittuna ja paloiteltuna
½-1 pieni tulinen chili
2 valkosipulinkynttä
1 pieni sipuli
2 dl hillosokeria
½ dl vettä
3 rkl viinietikkaa (esim. valko- tai omenaviinietikka)
½ tl suolaa
1 tl kanelia (tai 1 kanelitanko, itsellä oli kaapissa vain jauhettua kanelia)

  1. Käsittele ensin raparperit.
  2. Huuhdo ja hienonna chili pieneksi silpuksi, kuori ja hienonna sipulit myös hienoksi silpuksi.
  3. Laita kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Vähennä sitten lämpötilaa ja keitä 10-15 minuuttia niin, että seos juuri ja juuri kuplii.
  4. Kaada valmis chutney puhtaaseen lasipurkkiin tai muuhun sopivaan kannelliseen astiaan.
  5. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa. Anna maustua ainakin seuraavaan päivään ennen nauttimista. Chutneyssa on sen verran sokeria ja happamuutta, että se säilyy useamman viikonkin jääkaappisäilytyksessä.