Joulutunnelmia

Pikkuhiljaa joulu saa tulla, vauhdikas syksy vaihtuu hetken hengähdystaukoon, ja saa vain olla. Viime päivinä keittiötonttu on valmistanut pukin konttiin erinäisiä herkkulahjoja. Tänä iltana keittiötonttu ja laadunvalvalvojatonttu pääsivät itsekin maistelemaan herkkuja, olihan ihanat tuoksut kutkutelleet nenää jo monta päivää.

Yksi näistä herkuista oli iki-ihana englantilainen hedelmäkakku. Tuo kakkuklassikko on minulle SE joululeivonnainen, jota voisi puputtaa koko joulun läpeensä. Se on vieläpä kätevä leivonnainen: voit leipoa sen jo hyvissä ajoin ja antaa makujen tekeytyä ilman pakastamista joulupyhiin.

Voisiko olla ihanampaa joulutunnelmaa...

ENGLANTILAINEN HEDELMÄKAKKU

2 dl kuivattuja silputtuja hedelmiä (aprikooseja, luumuja, rusinoita, viikunoita)

½ dl konjakkia tai rommia

200 g voita tai margariinia

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

1 dl hasselpähkinärouhetta

1 dl säilykekirsikoita

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1. Käytä kakkuun mieleisiäsi hedelmiä, joko kaikkia yllä mainittuja tai vain muutamaa laatua. Paloittele hedelmät taloussaksilla. Kirsikat ja rusinat lisätään kokonaisina. Laita hedelmät kulhoon ja lisää konjakin hedelmien joukkoon. Anna marinoitua ainakin ½ h.
2. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Sekoita pähkinärouhe, leivinjauhe ja vaniljasokeri jauhoihin. Lisää voivaahtoon hedelmät ja jauhoseos.
3. Nostele taikina voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan.
4. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin tunti, kokeile kypsyyttä tikulla. Jos tikkuun tarttuu taikinaa, jatka vielä kypsentämistä.

Karpaloiset macaronit

Edellisessä postauksessa näperreltiin tuorepastaa, tällä kertaa väännetään viehkeitä macaroneja. Piti vähän verrytellä omaa macaronin valmistustaitoa, kun torstaina pääsen jälleen vetämään macaron-kurssia!

Olen valmistanut macaron pohjat tämän Leivontafoorumin macaron-tutoriaalin ohjeella ja onnistunut lähes poikkeuksetta.Voin suositella tuota kuvallista ja tarkkaa ohjeistusta lämpimästi kaikille, jotka haluavat perehtyä macaronien valmistamisen saloihin.

Kehittelin kurssille herkullisia jouluisia täytteitä, esimerkiksi kanelista omenaa ja piparin makuista kinuskia.  Näissä vaaleanpunaisissa kuorissa piilee sisällä raikas kardemummainen karpalotäyte. Karpalon kirpsakkuus toi piristävää makua makeisiin macaron-kuoriin ja täytteen väri oli myös upea, kirkas punainen.

KARPALOTÄYTE MACARONEIHIN

200 g karpaloita

1 tl kardemummaa

100 g hillosokeria

75 g voita

1. Hauduta karpaloita, kardemummaa ja hillosokeria 15-20 minuuttia kattilassa liedellä, siivilöi massa ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
2. Sekoita sauvasekoittimella huoneenlämpöiseen voihin. Täytä jäähtyneet macaron-kuoret  täytteellä.

Pastatalkoot

Huhhuijaa, marraskuu on ollut yhtä uurastusta töissä ja blogi on saanut siinä sivussa vähän lomailla. Vielä muutama tiivis viikko on tiedossa, mutta pyrin joulua kohden taas kokkailemaan ja leivoskelemaan omaksi ja muiden iloksi ja toimittamaan todistusaineisto tänne teidän luettavaksenne.

Sen verran viime viikonloppuana oli aikaa ja ennen kaikkea pastakone käytössä, että ehdin pyöräyttelemään hiukan itsetehtyä nauhapastaa ja ravioleja. Tuorepastan valmistus on aina melkoinen projekti, mutta se on taas sarjassamme sitä kuuluisaa taikinaterapiaa, kun saa nyhrätä ja vääntää pastataikinaköntin kanssa.

Tästä pastan tarina alkaa: durumvehnäjauhokraateri ja kananmunat.

Raviolit täyttyivät pinaatti-brie-timjamitäytteellä ja olivat aika makoisia tuoreeltaan, pistaasikastikkeen kera. Niin makoisia, että kypsästä annoksesta meidän uusilla hienoilla pastalautasilla ei saatu otettua kuvan kuvaa. Onneksi työvaiheista tallentui kameraan muutamat otokset.

 TUOREPASTAN PERUSOHJE

Huom! Pastataikinaohjeita löytyy yhtä monta kuin on tekijääkin. Toisissa ohjeissa on munaa, toisissa ei; joissakin ohjeissa lisätään oliiviöljyä ja suolaa, mutta niitä ei ole pakko käyttää jne. Tämä ohje on omasta mielestäni hyväksi todettu.

300 g durumvehnäjauhoja (ravioleja ja tortellineja valmistaessa ota ¾ dl jauhoista pois)

3 kananmunaa

(½ tl suolaa)

1 rkl oliiviöljyä

1. Mittaa jauhot leivonta-alustalle keoksi. Taikina voidaan sekoittaa myös kulhossa, mutta leivonta-alustalla sekoittaminen on perinteinen tapa.
2. Tee keon keskelle kuoppa ja riko kananmunat siihen. Lisää kuoppaan myös halutessasi suola ja oliiviöljy. Jos haluat käyttää värjääviä aineita, esim. pinaatti, punajuuri, sekoita ne kananmunan joukkoon ja nypi kananmunan mukana jauhoihin.
3. Nypi jauhoja vähitellen munan ja öljyn joukkoon. Etene keskeltä laidoille päin.
4. Vaivaa taikinaa 10 minuuttia kunnes se on joustava ja pinnalta sileä.
5. Kääri taikinapallo kelmuun ja anna levätä huoneenlämmössä puoli tuntia. Tällä välin voit valmistella pasta kastikkeen aineksia tai täytettävien pastojen täytteitä.
6. Jaa taikina noin 8 pieneen osaan. Pidä taikinapallot tuorekelmulla peitettynä.
7. Ota yksi taikinapala, pyöritä palloksi ja litistä lättänäksi. Aloita taikinan työstäminen pastakoneen suurimmalla terävälillä. Aja taikinaa muutaman kerran isoimmalla välillä ja jos haluat taikinalevystä tasareunaisen taittele taikinaa suorakaiteen malliseksi.
8. Etene paksusta levystä vähitellen ohuempaan. Voit käyttää jauhoja tarttumisen estämiseksi, jos taikina on kosteaa. Aja tortellini- ja raviolilevyt ohuemmiksi kuin nauhapastalevyt.
9. Leikkaa ohut levy pastakoneen leikkuuterällä, veitsellä tai taikinapyörällä haluamasi muotoiseksi tai valmista levystä täytettäviä tuorepastoja.
10. Keitä pasta väljässä vedessä. Käytä suolaa 1 tl litraa kohti. Neljänneskilon tuorepastaerän keittämiseen tarvitaan 3 l vettä. Sekoittele pastaa keittämisen aikana. Puraisemalla on helpoin varmistua siitä, että pastassa on vielä puruvastusta eli se on al dente. Kypsymisaika vaihtelee pastan muodon, laadun, paksuuden ja tuoreuden mukaan. Useimmiten pari minuuttia riittää.
11. Kaada kypsä tuorepasta siivilään ja siitä lämmitettyyn tarjoilukulhoon. Sekoita joukkoon kastike ja anna maustua hetken. Tai lisää joukkoon loraus oliiviöljyä maun antajaksi.
    
    
    
     

PINAATTI-BRIE-TIMJAMIRAVIOLIT JA PISTAASIKASTIKE

Täyte:
100 g pinaattia
1 sipuli

2 valkosipulinkynttä
4 timjaminvartta (lehdet)

1 rkl oliiviöljyä
1 rkl voita
muskottipähkinää maun mukaan
200 g briejuustoa
2 rkl parmesanjuustoa

1. Valmista taikina edellä olleen perusohjeen mukaan.
2. Ryöppää pinaattia kiehuvassa vedessä noin 30 sekuntia, nostele pinaatti lävikköön anna valua hetki. ja kuivaa välikössä. Kun pinaatti on jäähtynyt, purista se kuivaksi ja pilko hienoksi.
3. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja riivi timjamista lehdet ja hienonna niitä hieman.
4. Kuumenna paistinpannu ja lisää siihen loraus oliiviöljyä ja nokare voita.
5. Kun rasva on kuumaa, lisää sipuli, valkosipuli ja timjaminlehdet. Kuullota minuutti, pari ja sitten lisää hienonnettu pinaatti. Paista ja sekoittele noin 30 sekuntia ja mausta suolalla, mustapippurilla ja muskottipähkinällä. Siirrä täyte lautaselle jäähtymään.
6. Hienonna brie-juusto pieniksi kuutioksi ja raasta parmesan.
7. Lisää juustot jäähtyneeseen pinaattitäytteeseen. Tarkista täytteen maku.
8. Kauli pastalevyt tuorepastan perusohjeen mukaan.
9. Levitä kaulitut pastalevyt pöydälle. Nosta pieni lusikallinen täytettä noin 7
   sentin välein pastalevylle. Laita toinen samankokoinen levy täytteiden päälle tai taita levy pitkittäin kahtia. Painele varovasti pastalevy kiinni alla olevaan levyyn. Voit käyttää tarvittaessa vettä ”liimana”. Leikkaa raviolileikkurilla, taikinapyörällä tai veitsellä pasta neliöiksi jättäen täytteen ympärille taikinaa noin 1–2 senttiä. Painele taikina tiukkaan kiinni.
10. Keitä isossa kattilassa runsaasti suolalla maustettua vettä 2-3 minuuttia.

PISTAASIKASTIKE

150 g pistaaseja (kuorittuna)

1½ rkl ruokaöljyä

1 rkl tuoretta salviaa

3 dl ranskankermaa

1 tl suolaa

½ tl valkopippuria

1 dl parmesaanijuusto-raastetta

1. Hienonna pistaaseja kevyesti. Paahda pistaasit pienessä määrässä öljyä pannulla, lisää salvianlehdet ja kuullota niitä hetki.
2. Lisää ranskankerma, mausta suolalla ja pippurilla. Lämmitä kastike, mutta älä anna kiehua. Nosta kastike liedeltä.
3. Keitä raviolit yllä olevan ohjeen mukaan.
4. Tarjoile pinaatti-brie-timjamiraviolit ja pistaasikastike parmesaanin kanssa, koristele tuoreilla salvianlehdillä ja muutamalla pistaasilla.

Edelleen Espanjan makuja

Tapas-lautanen, nam!

Tänä viikonloppuna oli ohjelmassa mukavaista vieraiden kestitsemistä. Ilmeisesti Espanja-vaihde on jäänyt pahasti silmään, kun menu koostui jälleen tapaksista ja muista espanjalaisista herkuista. Kokonaisuudessaan menu meni näin:

MENU

Tapaksia:

Avokadomoussea ja grillattua vaniljakatkarapua – Mousse de Aguacate con Camarónes

Kylmämelonikeitto – Sopa fría de melón

Ryppyperunoita ja mojokastiketta – Papas arrugadas y mojo

Marinoitua manchego-juustoa – El Queso del Manchego abado

Faustino Cava Extra Seco

Pääruoaksi:

Lampaanpaistija hunajaiset omenat – Cordero ternasco asado con manzana a la miel

Torres Sangre de Toro

Jälkiruoaksi:

Crema catalana

Torres floralis moscatel oro

Tapakset onnistuivat aivan mainiosti ja oma suosikkini näistä oli selkeästi täyteläinen avokadomousse kera jättikatkaravunpyrstön.

AVOKADOMOUSSEA JA GRILLATTUA VANILJAKATKARAPUA

13 kpl tuoreita tiikeriravun pyrstöjä (tarkista, ovatko kuorittuja ja suoli poistettu)
½ kpl vaniljatanko
4 rkl oliiviöljyä
1 lime
suolaa

mustapippuria

1. Laita tiikeriravunpyrstöt kulhoon ja lisää suolaa maun mukaan.
2. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet kulhoon. Lisää kulhoon myös vaniljatanko ja öljy. Sekoita. Anna marinoitua ½ h.
3. Poista ravut vaniljaöljystä ja paista ne pannulla öljyssä nopeasti kypsiksi, noin minuutti, pari/puoli.
4. Kun ravut ovat kypsiä palauta ne vaniljaöljyn sekaan kulhoon. Raasta joukkoon limen kuori ja purista mehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Pyöräytä ja jätä hetkeksi maustumaan.

Avokadomousse

1 kpl avokado
1 sitruunan mehu

2 rkl ranskankermaa
2 rkl maustamatonta jogurttia
suolaa

1. Leikkaa avokado kahtia, irroita kivi ja kaavi hedelmäliha kulhoon.
2. Lisää joukkoon sitruunanmehu, ranskankerma ja jogurtti. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.
3. Lisää suolaa maun mukaan.
4. Kokoa annos pieneen kulhoon, esim. espressokuppi, pohjalle avokadososetta ja päälle rapu pystyasentoon. Ripottele päälle vielä jäljellejäänyttä vaniljaöljyä ja koristele tuoreella basilikalla.

 Pääruoasta en ehtinyt edes ottaa valokuvaa, niin nopeasti se katosi parempiin suihin. Tästä saatte kuitenkin stailatun kuva kyseisestä ruokalajista sekä reseptin. Itse tein lähes täysin Maku-lehden ohjeen mukaan, paitsi suurustin kastiketta muutamalla teelusikallisella maissitärkkelystä, koska halusin kastikemaisemman rakenteen kyseiseen ruokalajiin. Lihana oli myöskin lampaan sijasta karitsa, ja se kypsyi kolmen tunnin hauduttelun aikana suussasulavan pehmeäksi.

Jälkkärikin meinasi ohittaa sujuvasti kuvausvaiheen, kun olin popsinut jo puolet taivaallisesta vanukkaasta. Sain kuin sainkin sitten muutaman ruudun napattua crema catalanasta ja se näytti tältä:

CREMA CATALANA (6 annosta)

1 vaniljatanko

2 appelsiinia

6 dl kuohukermaa

1 ½ dl sokeria

2 kanelitankoa

7 keltuaista

1 ½ dl maitoa

n. 1 dl tummaa kidesokeria tai ruokosokeria

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 
2. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet talteen. Huuhdo appelsiinit ja raasta kuori raastimen pienellä terällä.
3. Kiehauta kattilassa kerma, sokeri, kaneli- ja vaniljatanko, vaniljan siemenet sekä raastettu appelsiinin kuori. Anna maustua 30 minuuttia.
4. Sekoita keltuaiset ja maito hyvin kulhossa. Siivilöi joukkoon kerma-mausteseos, sekoita.
5. Kaada massaa noin 2-3 sentin kerros uuninkestäviin vuokiin (halkaisija 10 senttiä).
6. Laita vuoat isoon korkealaitaiseen uunipannuun tai -vuokaan ja lisää vuokaan vettä niin paljon kun mahtuu (tietenkin siten, että vanukasvuokiin ei pääse vettä). Kypsennä uunissa vesihauteessa noin 45 minuuttia. Vanukas on kypsää, kun se on hyytynyt ja tytisee vain hieman, kun sitä heilauttaa.   
   Jäähdytä vanukkaita jääkaapissa muutama tuntu tai  yön yli.
7. Juuri ennen tarjoilua ripottele vanukkaan pintaan ohut kerros sokeria ja karamellisoi pinta kaasupolttimella tai uunissa grillivastuksen alla.
   
   
   Meillä on olemassa kaasupoltin eli tuttavallisemmin tohotin, jolla on tietysti kiva brassailla seurassa ja antaa jokaisen ruokailijan polttaa itse karamellipinta vanukkaaseen. Tohottimen käyttö on ollut mulle tähän asti vähän mysteeri, välillä se toimii ja välillä taas ei, mutta tämän illallisen aikana selvisi, mistä on kiikastanut. Tarvittiin hitsi soikoon mies esittämään, että pitäähän siinä olla ilma-aukko auki, jotta liekki syttyy. Olisi pitänyt näköjään vähän tarkemmin tutkiskella tuon laitteen toimintaperiaatteita... :)

Makumatka Baskimaahan

Pinchot, nuo ihanat Baskimaan tikutetut tapakset, ovat aivan mahtavaa illanistujaisnaposteltavaa synkkään syksyyn. Suupala suupalalta pinchot vievät ajatukset aurinkoisempiin maisemiin harmaasta ja sateisesta kotimaasta. Lasi hyvää espanjalaista viiniä vauhdittaa vielä mukavasti tuota mielikuvamatkaa Espanjan Baskimaahan.

Parasta pinchoissa on se, että ne ovat mielettömän helppoja valmistaa! Patonkia paloiksi ja cocktail-tikun avulla ihania päällysteitä leivän päälle seivästämään! Alla ohjeet maukkaaseen pincho-trioon, oma suosikkini näistä on tomaatti-vuohenjuusto-pincho kaikessa yksinkertaisuudessaan.

PINCHO-LEIPIEN KÄSITTELY

1. Leikkaa pinchoja varten patongista vinottain 1-2 cm paksuja viipaleita.
2. Voitele leivät oliiviöljyllä.
3. Paista leipiä 200 asteisessa uunissa 5-8 minuuttia, kunnes leivät ovat kevyesti kullanruskeita ja rapeita. Jatka pinchojen rakentelua näiden leipien päälle. 

     

CHORICO-PINCHOT

200 g chorico-makkaraa

n. 6 kpl säilöttyjä artisokansydämiä

13 kpl patonkiviipaletta

1 dl oliiviöljyä

2 valkosipulin kynttä

1. Viipaloi chorico (jollet käytä valmista leikkelettä).
2. Valuta artisokat ja paloittele ne puolikkaiksi tai neljäsosiksi.
3. Valmista valkosipuliöljy kuorimalla ja puristamalla valkosipulia öljyyn ja kuumentamalla öljyä kevyesti pienessä kattilassa. Kuumentuessaan valkosipuli antaa makua öljylle. Kevyt kuumennus kuitenkin riittää.
4. Voitele leipäviipaleet kevyesti öljyllä ja paahda uunissa 200 asteisessa uunissa noin 7 minuuttia.
5. Kiinnitä chorico ja artisokansydän leipäpalaan tikulla ja aseta tarjolle.

      TOMAATTI-VUOHENJUUSTOPINCHOT

200 g vuohenjuustoa

200 g aurinkokuivattua tomaattia

1 valkosipulinkynsi

1 rkl oliiviöljyä

½ dl kuohukermaa

ripaus suolaa

ripaus sokeria

ripaus mustapippuria

13 kpl pincho-leipää

1 rkl pinjansiemeniä

tuoretta timjamia tai persiljaa

1. Laita tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen kulhoon vuohenjuusto, aurinkokuivatut tomaatit, valkosipuli, oliiviöljy ja kuohukerma. Aja tasaiseksi tahnaksi ja mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla.
2. Pursota tahna pursotinpussilla paahdettujen leipien päälle ja koristele pinjansiemenillä ja tuoreella timjamilla.

TONNIKALAPINCHO

1 prk tonnikalaa

1 pieni sipuli

½ dl majoneesia

½ rkl sitruunamehua

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

13 kpl anjovisfileetä

13 kpl pincho-leipiä

1. Valuta tonnikala ja siirrä kulhoon. Sekoita ja riko tonnikala haarukalla.
2. Kuori ja hienonna sipuli aivan pieneksi silpuksi.
3. Sekoita kaikki aineet anjovisfileitä lukuunottamatta tonnikalan joukkoon, saat aikaan tahnan.
4. Kokoa pinchot leipien päälle asettamalla reilu nokare täytettä leivälle ja anjovisfilee päälle koristeeksi. Tikuta pinchot ja aseta tarjolle. 
     
    

 

Hii-o-hoi, aarrearkku merirosvojen pirskeisiin

Olen tätä kokeilua ennen pysynyt täytekakkujen osalta aika konservatiivisella linjalla ja uskaltanut lähinnä ihailla muiden tekemiä upeita fantasiakakkuja. Tässä tuli kuitenkin syystä ja toisesta suunniteltavaksi merirosvo-henkisiä lastenjuhlaherkkuja ja aarrearkku-kakku kuului tietysti asiaan. Aarrekakkuihin löytyy muutamia ohjeita (esim. tämä Kinuskikissan upea ohje), mutta itse halusin päästä mahdollisimman helpolla. Keksin, että käärretorttupohjaa hyödyntämällä saan kivan kaarevan arkun kannen muodon sen enempää kakkupohjaa veistelemättä. Siitä kakun suunnittelu lähti, lopullinen ohje löytyykin sitten seikkaperäisemmin alta.

AARREKAKKU

Kääretorttupohja:

4 kananmunaa

1 ½ dl sokeria

1 ½ rkl kaakaojauhetta

1 ½ dl perunajauhoja

1 rkl vehnäjauhoja

1 ½ tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

Täyte:

1 prk vispikermaa

1 prk maitorahkaa

2-3 rkl sokeria

1-2 banaania

Kuorrutus:

1 pkt ruskeaa marsipaania

pieni pala vaalean ruskeaa marsipaania

Koristeeksi: hopeakuulia

aarrekarkkeja

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
2. Vatkaa munat ja sokerit paksuksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään toisessa kulhossa.
4. Lisää jauhoseos munavaahtoon siivilän läpi, varovasti nuolijalla nostellen.
5. Levitä taikina uunipellille tasaiseksi kerrokseksi ja paista torttupohjaa noin 5-8 minuuttia, kunnes pohjaan on kypsä.
6. Kumoa pohja sokeroidulle leivinpeperille pöydällä heti. Anna jäähtyä.
7. Valmista sillä aikaa täyte: vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää kermavaahdon joukkoon rahka. Mausta sokerilla. Ota seoksesta ½ sivuun toiseen kulhoon.
8. Kuori ja hienonna banaani pieniksi kuutioiksi. Lisää ½ kerma-rahkaseokseen.
9. Leivitä ”banaanillinen” kerma-rahka torttupohjan päälle.
10. Leikkaa pohja poikittain kahtia. Kääri ensin toinen osa pitkittäin rullalle ja jatka saman rullan rullaamista toisella puolikkaalla, jotta saat oikein paksun ja lyhyen kääretortun. Kääri leivinpaperiin ja jätä odottamaan.
11. Ota ruskea marsipaani esiin. Kauli siitä ohut, suorakaiteen mallinen levy, joka peittää koko kääretortturullan. Käytä tomusokeria ”jauhona”, jos marsipaani tarttuu kaulimeen ja pöytään.
12. Nosta kääretortturulla tarjoiluvadille. Leikkaa puoleen väliin viilto, jolla arkun kansi ja pohja erottuu toisistaa.
    
    
    
     
13. Sivele sivuun ottamallasi kerma-rahkalla kakun pinta eli ns. arkun kansi ja pohja niiltä osin, kun pystyt.
14. Nosta kaulimasi marsipaani varovasti kakun päälle. Painele käsin ja työnnä marsipaani myös kannen ja pohjan väliin. Tasoittele painellen.
    
    
    
    
    
15. Asettele karkit arkun kannen ja pohjan väliin.
    
    

    

    Tämän kakku valmistui pitämälläni lastenjuhla-kurssilla.

    
    

Muhevia muffineja

Kiireisen syksyn keskellä on välillä rentouduttava leipoen. Tällä kertaa leivonnan pääosassa oli porkkana. Porkkanakakku on kaikkien tuntema klassikko, mutta kakun voit pyöräyttää myös muffinien muotoon. Porkkanamuffinit sopivat hyvin syksyyn ja ovat maultaankin täyteläisiä ja muhevia. Ohje löytyy Pirkan reseptipankista, omat muffinini valmistuivat aivan ohjeen mukaan.

Leivinpaperista saa askarreltua kivat pohjapaperit muffineihin, jos käytössäsi on muffinipelti. Alla olava kuva selventää, miten voit asetella paperit muffinikoloihin. Leikkaa leivinpaperista noin 15-20 sentin levyisiä, neliön mallisia paloja ja painele ne vuoan koloihin. Lusikoi taikina päälle ja paista normaaliin tapaan.

Korvapuustipäivä ilman korvapuustiohjetta

Kaikki puhuvat tänään korvapuusteista ja se on ihan mahtava homma! Korvapuusti kuuluu kylmän maidon kanssa nautittuna ehdottomasti elämän huippujuttuihin, ja mulla korvapuustipäivä voisi olla joka päivä (ja usein onkin!).

Ajattelin olla kuitenkin erilainen nuori ja postata tänään toisenlaisen, kylläkin kanelin makuisen ohjeen. Nimittäin tuossa jo jokin aikaa sitten sain anoppilasta kassillisen kirpsakoita omenoita, ja pitihän niitä säilöä soseeksi. Omenasoseen tekeminen on simppeliä ja sosetta voi halutessaan maustaa esimerkiksi kanelilla (minä halusin), vaniljalla tai inkiväärillä.

Ohje meni suunnilleen näin:

Kuori ja lohko omenat ja poista niista siemenkota. Siirrä omenalohkot isoon kattilaan (kattilan koko riippuu tietysti omenien määrästä) ja mittaa päälle n. 1 dl vettä/ omenakilo. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele miedolla lämmöllä, kunnes omenat ovat kunnolla pehmenneet. Lisää sokeri (1-2 dl/ omenakilo) ja mausta ripauksella kanelia. Sekoittele ja riko samalla hieman omenien rakennetta tai soseuta sauvasekoittimella, jos haluat aivan sileää sosetta.

Säilytä joko pakastamalla tai kylmäsäilömällä. Pakasta jäähtynyt sose rasioissa tai kiehauta kylmäsäilytettävä sose ja tölkitä pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin. (Itse pakastin, se on niin helppoa).

Kultaista kurpitsaa

Sainpahan käsiini tässä syksyn tiimellyksessä myskikurpitsan (se esiintyi jo aiemassa postauksessa, jossa esittelin syksyn aarteita). Olin jo aikoja sitten repäissyt lehden reunasta (Allt om matin!) herkullisen kuuloisen ohjekin tuota herkkuraaka-ainetta varten. Myskikurpitsa eli butternut squash on maailmalla, esimerkiksi Amerikassa ja Afrikassa, hyvinkin yleinen, ja meille Suomeenkin se on pikkuhiljaa ollut tuloillaan. Ja miksipä ei tulisikin, onhan se maultaan viehättävä, makeahko ja hieman pähkinäinen ja helppo valmistaa esimerkiksi uunissa paahtamalla.

Minunkin myskikurpitsani päätyi uunin syleilyyn, kuorrutettuna timjamilla, hasselpähkinällä ja kurpitsansiemenillä.

PAAHDETTU MYSKIKURPITSA KERA HASSELPÄHKINÖIDEN

1 myskikurpitsa
½ dl rypsiöljyä
1 dl hasselpähkinärouhetta
1 dl kurpitsan siemeniä
timjamin oksia
1-2 tl (sormi)suolaa
(1 sitruunan raastettu kuori)

1.  Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen.
2. Huuhdo kurpitsa hyvin, puolita ja kaavi siemenet ja niiden kiinnikkeet esimerkiksi lusikalla rapsuttaen. Viipaloi puolikkaat n. 1 cm paksuisiksi viipaleiksi. Kurpitsaa ei tarvitse kuoria.
3. Asettele viipaleet leivinpaperin päälle pellille. Sudi öljy pullasudilla tasaisesti viipaleiden päälle. Ripottele pähkinärouhe, kurpitsansiemenet, timjamia ja suolaa viipaleiden päälle.
4. Laita uuniin ja kypsennä n. 1 tunti, kunnes kurpitsa on mukavan pehmeää.
5. Voit vielä ripotella kurpitsojen päälle raastettua sitruunan kuorta ennen tarjoilua. Itse jätin tällä kertaa sitruunan pois.

Paahdetut myskikurpitsat feat. paistettua nieriää ja kanttarellirisottoa

Suosikkimakujeni riemuvoitto

Joskus sitä miettii, että jos pitäisi valita ainoastaan yksi ruoka, jota söisi koko loppuelämänsä, niin minkä ruoan sitä sitten valitsisi. Jos vaikka haaksirikkoutuisi autiolle saarelle ja voisi toivoa sinne yhtä ruokaa rajattoman määrän. Jos suklaa jätetään pois "ruoka"-kategoriasta, seuraava vaihtoehto olisi ihan varmasti ceviche. Tässä raikkaassa ruoassa on samassa paketissa kaikki suosikkiraaka-aineeni ja -makuni: korianteria, limettiä, chiliä, avokadoa, kalaa... Teimme perjantai-illan alkuruoaksi pitkästä aikaa ihan perus-cevichea ja siitä tuli yksinkertaisesti niin hyvää, että olisin voinut skipata pääruoan ja kauhoa ceviche-annoksen toisensa jälkeen napaani.

Ceviche on alunperin kotoisin Etelä-Amerikasta, ja sitä valmistetaan, vaihtelevin reseptein, monissa maissa aina Meksikosta Peruun. Cevichen ydin on kuitenkin aina limetin mehulla marinoitu vaalea kala. Suomalaisista kaloista cevicheen käyvät hyvin esimerkiksi siika ja kuha, ja myös punalihaisista lohikaloista cevichen voi valmistaa. Valmistusprosessissa kalalle tapahtuu elintarvikekemiallisesti jänniä juttuja, kun limettimehun happo pääsee vaikuttaamaan kalan proteiineihin. Limemarinoinnin aikana kalan liha muuttuu kypsyneen näköiseksi, läpikuultamattomaksi ja kiinteytyy.

SIIKA-CEVICHE (alkuruoaksi kahdelle)

1 siikafile (n. 200 g)
3 limetin mehu
½ tl (sormi)suolaa
ripaus mustapippuria

 Lisäksi:
1 punasipuli
½ dl valkoviinietikkaa
½ rkl sokeria
1 kypsä avokado
2 tomaattia
1 ruukku korianteria
1 tuore, tulinen chili (chiliä voit laittaa ruokaan maun mukaan)
2 rkl oliiviöljyä
maun mukaan sormisuolaa
ripaus sokeria
ripaus mustapippuria

1. Leikkaa ruodoton siikafilee pieniksi kuutioiksi kulhoon. Purista sekaan limettien mehu, mehua tulisi olla niin, että kala juuri ja juuri peittyy. Mausta seos kevyesti suolalla ja pippurilla ja siirrä jääkaappiin maustumaan ja raakakypsymään vähintään 3-4 tunniksi, tai jopa yön yli.
   
2. Leikkaa sipuli ohuiksi viipaleiksi ja lisää joukkoon valkoviinietikka ja sokeri. Marinoi sipuleita erillisessä astiassa suunnilleen yhtä kauan kuin kaloja, jotta sipulin koostumus ja maku pehmenevät sopivasti.
   
3. Kun marinointiaika on kulunut, leikkaa avokado puoliksi, poista kivi ja pilko kiinteä osa pieniksi kuutioksi. Huuhdo tomaatit, puolita ja poista kostea siemenosa. Kuutioi tomaatitn hedelmliha pieniksi kuutioiksi. Hienonna reilusti korianteria sekä tuore chiliä pieneksi silpuksi.
   
4. Valuta sipuleista marinointiliemi ja huuhdo kevyesti vedellä.
   Sekoita kaikki ainekset yhteen,tarkista maku. Tarjoile raikkaana alkupalana sellaisenaan tai vaalean leivän kera. Valitse juomaksi hapokas valkoviini, joka pärjää cevichen limettimehukastikkeelle.
   

Aamiainen aasialaisittain

Jo menneen sunnuntain aamiaisen eksotiikkaa: kookosmaitoon ja riisijauhoihin valmistettuja lettuja, granaattiomenatimantteja ja kookos-limekinuskia, olkaa hyvät!

KOOKOSLETUT

2 dl riisijauhoja
½ tl suolaa
1 rkl ruoko- tai fariinisokeria
3 kananmunaa
3 dl kookosmaitoa

Paistamiseen:
rypsiöljyä

Tarjoiluun: 
1 granaattiomena

1. Sekoita riisijauhot, suola ja sokeri kulhossa sekaisin, lisää munat ja kookosmaito. Vispilöi hyvin tasaiseksi taikinaksi. Anna turvota 15 minuuttia.
2. Sillä välin puolita granaattiomena poikittain. Painele puolikkaan kuorta ja raaputa lusikalla punaisia siemeniä kulhoon. Granaattiomenan neste on hyvin värjäävä ja yleensä sitä roiskuu tässä toimenpiteessä kiitettävästi seinäkaakeille ja kaapinoviin :) Käytä isoa kulhoa, jonka sisässä voit tehdä siementen rapsutus -operaation. Siivoa sotkut heti.
3. Valmista kookos-limekinuski alla olevan ohjeen mukaan.
4. Paista ohukaispannulla öljyssä pieniä lettuja. Pidä lämpimänä tarjoiluun asti.
5. Rakenna annokset letuista, graanaattiomenan siemenistä ja kookos-limekinuskista. Koristele annos halutessasi limetin viipaleilla.

Granaattiomena hurmaa ulkonäöllään, maku taasen ei ole kovin voimakas.

KOOKOS-LIMEKINUSKI (aika pieni määrä, voit tehdä myös tupla-annoksen)

1 dl kookosmaitoa
3 rkl ruoko- tai fariinisokeria
1 rkl limetin mehua

1.  Mittaa kaikki aineet pieneen kattilaan ja keitä sekoitellen n. 10 minuuttia, kunnes kastike paksunee hieman. Itse jätin kastikkeen aika juoksevaksi tarkoituksella. Mitä kauemmin keität, sitä enemmän kastikkeesta haihtuu vettä, kuiva-ainepitoisuus kasvaa ja kastike paksunee.
2. Jäähdytä ja tarjoile lettujen kanssa.

Sieniherkkuja

Viikonlopun ruokariennot alkoivat lauantailounaalla, jonka pääosassa olivat upeat suomalaiset sienet. Edellisen postauksen kuvassahan esiintyi klassinen trio: suppilovahvero, keltavahvero eli kanttarelli ja mustatorvisieni. Ruokasienten luokittelussa kukin näistä on ansainnut kolmen tähden aseman; kaikki siis aivan ruokasienten aatelia ja herkkujen herkkua,

Suppilovahveroita sattui olemaan eniten, ja ne päätyivät pelmenien täytteeseen. Pelmenit ovat "Siperian ravioleja", taikinakuorisia, usein lihalla tai kasviksilla täytettyjä nyyttejä, jotka keitetään vahvassa lihaliemessä tai suolavedessä ja nautitaan tuhdin smetanan kera. Siis mitä mainiointa syysruokaa! Lisäkkeeksi lopuista sienistä ja tuoreista taitepavuista valmistin timjamin makuista sieni-papuhöystöä.

PELMENIT (n. 40–50 kpl)

Taikina:

4 ½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 kananmunaa

n. 1 dl kylmää vettä

Täyte:

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 l tuoreita suppilovahveroita

1 tl suolaa

½ tl mustapippuria

1. Valmista ensin taikina. Mittaa jauhot ja suola kulhoon, sekoita. Lisää kananmunat ja vesi koko ajan sekoitellen tasaiseksi taikinaksi. Taikina saa olla hieman tahmainen, ei siis täysin kova pallo, mutta kuitenkin leivottavissa oleva.
2. Kääri taikinapallo kelmuun estääksesi taikinan kuivumisen ja nosta jääkaappiin jähmettymään.
3. Valmista täyte. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi . Puhdista sienet tarvittaessa ja hienonna veitsellä tai esimerkiksi käsin repimällä. 
4. Kuullota sipulit öljytilkassa pannulla. Lisää sienet ja haihduta niistä neste pannulla kuumentamalla. Sekoita kaikki täytteen aineet yhteen ja jäähdytä täyte.
5. Kauli pelmenitaikina mahdollisimman ohueksi levyksi jauhotetulla pöydällä. Kauli sinnikkäästi, vaikka taikina ei meinaisin ensin ohentua. Nyyttejä on kömpelö valmistaa, jos taikina on kovin paksua. Tietenkään taikina ei saa olla niin ohuttakaan, että se repeää. Ota levystä pyöreitä paloja esim. juomalasin reunalla tai pyöreällä muotilla. 
   
   
   
   
   
   Nosta teelusikalla täytettä pyörylän keskelle ja sulje puolikuun muotoiseksi, kuten pasteijat. Nipistele reunat hyvin yhteen.
   
   
   
   
   
   Nipistä vielä puolikuiden kärjet yhteen, niin saat pelmenille ominaisen muodon. 
   
   
   
   
   
   Pane pelmenit hetkeksi kelmulla peitettynä kylmään jähmettymään ennen keittämistä. Voit keittää ne myös heti muotoilun jälkeen.
6. Keitä pelmenit kypsäksi suolavedessä tai lihaliemessä. Pelmenit ovat kypsiä n. 5 minuutin keittämisen jälkeen. Tarjoa pelmenit kuumina etikan ja smetanan kera. Pelmenit voit myös pakastaa raakana myöhempää käyttöä varten.
   
   
   SIENI-PAPUHÖYSTÖ
   
   
   kourallinen tuoreita taitepapuja
   1 ½ l erilaisia tuoreita sieniä (joita voi käyttää sellaisenaan)
   1 iso sipuli
   3-4 valkosipulinkynttä
   2-3 rkl öljyä
   suolaa maun mukaan
   reilusti tuoreita timjamin lehtiä
   
   

1. Huuhdo pavut. Keitä niitä reilussa vedessä 10 minuuttia, jolloin papujen sisältämät haitalliset aineet hajoavat. Valuta kypsät pavut lävikössä ja paloittele muutamaan osaan.
2. Huuhdo sienet tarvittaessa. Usein riittää, kun poistaa näkyvät roskat esimerkiksi pullasudilla sutien. Vesikäsittely voi tehdä sienet niljakkaiksi. Puolita isoimmat sienet, pienet voit laittaa ruokaan kokonaisina.
3. Kuori ja viipaloi sipuli siivuiksi, kuori ja hienonna valkosipuli.
4. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota siinä sipulit pehmeiksi.
5. Lisää sienet ja paista, kunnes niistä irronnut neste on haihtunut pannulta. Lisää pavut ja mausteet, kypsennä vielä noin minuutti, jotta maut sekoittuvat.
6. Tarjoa lisäkeruokana

Mitä onni on?

Tunnistatko kaikki kuusi ihanuutta?

Tarvinneeko kuva sen enempää selityksiä. Sarjassamme arjen pieniä iloja, joista onni koostuu. Viikonloppu edessä ja näin ihanat, tuoreet raaka-aineet käsissä. Kokki hyppelee ilosta kattoon, ja sormet syyhyävät päästä taikomaan syksyn parhaista aineksista herkkuja. Stay tuned, näistä kuullaan vielä!

Lämpimäisiä

Hektisten viikkojen väliin osunut rauhallinen sunnuntai mahdollisti pitkästä aikaa kunnon taikinaterapia-sessiot. Kaura ja spelt maustoivat moneen muotoon taipunutta sämpylätaikinaa, ja pullataikinasta valmistui korvapuustien lisäksi vaniljasilmäpullia ja mustikkapiirakkaa. Tällä kertaa sunnuntai todella oli leipomispäivä. Nyt hyvillä mielin ja makein suin valmistautumaan tulevan viikon koitoksiin!

Vaniljasilmäpullat mulkoilevat.

Mikä vois olla parempaa: tuore korvapuusti ja kuppi kahvia!

Pullataikina taipuu myös piirakkapohjaksi.

Itsetehtyä piimäjuustoa ja sämpylöitä. Lisäaineita nolla.

Sämpylöitä monessa muodossa: lapsille nalleja, kauneiden kaupuisille lettejä.

Kukkakaali kummallisessa seurassa

Kukkakaali, kaverinaan kyssäkaalit

Nyt kaikki kukkakaalin ystävät huomio! Oletko epätoivoisesti yrittänyt keksiä tuolle kaalien kaunottarelle uusia käyttökohteita? Alkaako gratiini, keitto ja keitetty kukkakaali kyllästyttää? Oletko ennakkoluuloton maustaja etkä karsasta oudonkaan kuuloisia makupareja? Jos vastasit "kyllä, kyllä, kyllä!", on tässä ehdoton ohje kokeiltavaksi: kaakaolla maustettu kukkakaali! Ohje ilmestyi Hesarin ruokatorstaissa pari viikkoa sitten ja tässä se on nyt kokeiltuna ja koemaistettuna.

KAAKAOLLA MAUSTETTU KUKKAKAALI

1 iso kukkakaali

4 rkl rypsiöljyä

1 tl merisuolaa myllystä rouhittuna (tai tavallista ruokasuolaa)

2 rkl makeuttamatonta tummaa kaakaojauhetta (esim. Van Houten)

1 tl jauhettua korianteria

½ tl vastarouhittua mustapippuria

Viimeistelyyn:

paahdettuja mantelilastuja

1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
3. Huuhtele kukkakaali ja paloittele se pienemmiksi, suupalan kokoisiksi kukinnoiksi.
4. Mittaa kulhoon öljy, merisuola, kaakaojauhe, korianteri ja mustapippuri. Kääntele kukkakaalinkukinnot maustesekoituksessa.
5. Siirrä kukkakaalit maustesekoituksineen uunipellille. Paahda uunin keskitasolla noin 30 minuuttia tai kunnes kukkakaali pehmenee ja saa kauniin värin. Sekoita muutaman kerran kypsentämisen aikana.
6. Viimeistele kukkakaali paahdetuilla mantelilastuilla. Tarjoa kukkakaali lihan tai kalan lämpimänä lisäkkeenä. Se sopii myös alkuruuaksi esimerkiksi vesikrassin kanssa tarjottuna.
   
   

   

   Älä anna ulkonäön hämätä; maku on mahtava!

   
   

Hunajaiset pinaatti-feta -quesadillat

Pinaatti oli postauksen aiheena tuossa viime viikolla ja ehkäpä noidankehämäisesti tällä viikolla mieleni alkoi yhtäkkiä tehdä pinaatti-quesadilloja, joiden ohjeen bongasin jo kevään aikoihin. Quesadilla tarkoittaa juustolla ja esimerkiksi kasviksilla, kypsällä lihalla tai broilerilla täytettyä tortillaa, joka rakentuu kahden tortilla-lätyn väliin. Juusto on ehdoton raaka-aine quesadillassa (huom. ruoan nimikin tulee espanjan sanasta queso, juusto), joka liimaa tortilla-lätyt yhteen.

Pyöreälehtistä lehtipinaattia

 Edellisessä pinaattipostauksessa annoin neuvoja pinaatin ryöppäyksestä. Tämä ohje on siitä jännä, että pinaatit on joka tapuksessa ryöpättävä, oli kyse sitten lehtipinaatista tai Uuden-Seelannin pinaatista. Ryöppäys näet helpottaa ruoan valmistamista: ryöpätty pinaatti on kätevämpi pilkkoa tortillojen väliin. Alkukesästä voit valmistaa quesadillat ryöpätystä nokkosesta!

PINAATTI-QUESADILLAT

200 g pinaattia 

1 dl pinjansiemeniä

6 kpl tortilloja

n. ½ dl hunajaa

300 g fetajuustoa

1-2 dl juustoraastetta, esim. emmental

mustapippuria

1. Ryöppää pinaatti runsaassa kiehuvassa vedessä pari minuuttia ja jäähdytä ne kylmällä vedellä siivilässä huuhtomalla. Valuta hyvin ja puristele nestettä irti kasveista. Hienonna silpuksi.
2. Paahda pinjansiemeniä kuivalla kuumalla pannulla, kunnes saat niihin kauniin ruskean pinnan.
3. Levitä puolet tortillakuorista työlaudalle ja voitele ne reilusti hunajalla. Murustele päälle juustoa. Levitä täytteeksi vielä pinaattisilppu ja pinjansiemenet. Mausta mustapippurilla.
4. Painele loput kuoret täytettyjen kuorten päälle ja paahda niitä kuivalla kuumalla pannulla molemmin puolin, noin 2 minuuttia per puoli, kunnes täytteen juusto sulaa ja tortillan pinta saa kauniin ruskean värin.
5. Leikkaa quesadillat neljään osaan ja tarjoa lämpiminä.
    
   
   
   
    

Matkamuisteloita

Olimme tuossa kuukausi sitten kiertelemässä Eurooppaa akselilla Unkari-Itävalta-Slovakia-Tsekki ja näin reissun kuukausipäivän tienoilla vietimme pienimuoitoisia matkamuisteloita viikonloppuruoan merkeissä. Matkalla tulee maisteltua tietysti monenlaisia makuja, mutta tällä kertaa muistojamme (erityisesti laadunvalvojan) kultasivat valtavan kokoiset schnitzelit, joita Wien itseoikeutetusti tarjosi, mutta joihin törmäsi myös naapurimaissa.

Schnitzeliä ja spritzeria ihan paikan päällä.

Itse asiassa wieninleikettä ei kovin usein tule täällä koto-Suomessa valmistettua; se on ajatuksissamme tainnut jäädä sinne 80-90- -lukujen huoltoasemaravintoloihin. Mutta kun oikein lähtee tätä annosta purkamaan osasiinsa, onhan se hyvästä lihasta itse leivitettynä ja rapeaksi paistettuna varsin maittava ruokalaji. Sitä paitsi, kasarihan on muotia!

Tältä se näytti meidän lautasella, huomaa klassikkokoristelu!

Päätin valmistaa leikkeiden lisäkkeeksi persiljaperunoita, joihin mainio ohje löytyy täältä Yhteishyvä reseptipankista. Koska sauvasekoitinmajoneesia on niin helppo ja kiva valmistaa, kehittelin wieninleikkeen koristeilla eli anjoviksella, kapriksella ja sitruunalla maustetun kastikkeen leikkeen toiseksi lisäkkeeksi. Sauvasekotin majoneesin tekemisestä löysin pikaisella etsinnällä pari videota, joista ensimmäinen tässä ja vähemmän kannustava, humoristinen versio tässä. Katso jälkimmäinen vasta, kun oma majoneesisi tutisee kivasti kulhon pohjalla.

Majoneesin tekeminen on aina himpun verran henkimaailman asioita, vaikka tekisikin kaiken ihan sääntöjen mukaan. Käytä huoneenlämpöisiä raaka-aineita ja sauvasekoittimen kapeaa kulhoa ja vältä liian kuumaa työskentelypaikkaa, kuten kuuman lieden vierustaa. Itse tykkään lisätä kananmunan vasta viimeisenä, varovasti öljyn päälle ja sitten huristaa majoneesin paksuksi sauvasekoittimella, toisin kuin tuossa videossa. Ja joo-o, voit käyttää koko munan, ei pelkkää keltuaista!

WIENINLEIKE KERA SITRUUNA-ANJOVIS-KAPRISMAJON JA PERSILJAPERUNOIDEN

600 g porsaan ulkofileetä (tai 4 valmista, nuijittua leikettä)

Leivitykseen:

1 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

½ tl mustapippuria

2 pientä kananmunaa

1 dl korppujauhoja

Paistamiseen:

rypsiöljyä

1 dl vehnäjauhoja 

1 sitruuna

4 anjovisfilettä

kapriksia

1. Nosta liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen paistamista. Leikkaa filee ohuiksi viipaleiksi. Nuiji palat muovikalvon välissä ohuiksi. Näin työpöytäkin säästyy siistinä. Voit käyttää myös valmiiksi nuijittuja ohuita leikkeitä.
2. Sekoita vehnäjauhot, suola ja pippuri yhdellä lautasella.
3. Riko kananmuna toiselle lautaselle ja vispaa veden kanssa rakenne rikki.
4. Kaada korppujauhot kolmannelle lautaselle. Kääntele pihvit ensin jauho-mausteseoksessa, kastele sen jälkeen vatkatussa munassa ja pyöräytä vielä lopuksi korppujauhoissa.
5. Kuumenna pannulla öljyä noin 1-2 senttiä. Paista leikkeet yksi tai kaksi kerrallaan paistinpannulla kuumassa öljyssä, n. 2-3 minuuttia per puoli. 
6. Koristele leikkeet sitruunaviipaleilla, anjovisfileillä sekä kapriksilla. 

SITRUUNA-ANJOVIS-KAPRISMAJONEESI

2 dl rypsiöljyä
½ rkl sitruunamehua
1 tl sinappia
ripaus mustapippuria
1 kananmuna
2 anjovisfileetä
2 tl kapriksia

1. Mittaa öljy, sitruunamehu, sinappi ja mustapippuri sauvasekoittimen kulhoon. Käytä nimenomaan sauvasekoittimen kulhoa, sen muoto mahdollistaa majoneesin sekoittumisen.
2. Varaa sauvasekoitin jo lähelle ja toimintavalmiuteen.
3. Lisää muna varovasti kulhoon ja samantien hurauta aineksia kulhossa sauvasekoittimella edes-takaisin muutaman kerran. Majoneesin tulisi valmistua muutamalla hurauksella. Varmuuden vuoksi voit majoneesin valmistuttuakin käyttää konetta vielä muutaman kerran.
4. Lisää anjovisfileet ja kaprikset majoneesiin ja hurauta sekaisin sauvasekoittimella.
5. Tarjoa Wienin leikkeen lisäkkeenä.

Jälkiruokana meillä oli "Brownie meets Sacher" eli suklaisia brownieta kermavaahdon ja karamellisoitujen aprikoosien kera. Browniet valmistuivat Maailman parhaat leivonnaiset -kirjan ohjeen mukaan ja olivat huippuhyviä!

 
BROWNIES (Ohje kirjasta Törmä, S. Maailman parhaat leivonnaiset)

200 g tummaa suklaata

2 ½ dl sokeria

200 g voita

1 tl vaniljasokeria

5 kananmunaa

1 ¾ dl vehnäjauhoja

¾ dl kaakaojauhetta

1. Voitele ja jauhota vuoka, mielellään suorakulmainen, kooltaan noin 20 x 30 senttiä.
2. Sulata suklaa mikroaaltouunissa tai liedellä paksupohjaisessa kattilassa. Jätä jäähtymään hetkeksi.
3. Mittaa kulhoon sokeri, pehmeä voi ja vaniljasokeri. Vatkaa vaahdoksi. Vatkaa munat yksitellen joukkoon. Jos taikina juoksetuu tässä vaiheessa, älä huolestu. Se korjaantuu kyllä, kun lisäät jauhoja.
4. Sekoita keskenään vehnäjauho ja kaakaojauhe, lisää taikinaan vuorotellen sulan suklaan kanssa ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin 20-30 minuuttia. Browniet saavat jäädä keskeltä hiukan kosteaksi.
5. Leikkaa jäähtynyt kakkulevy neliöiksi.
   
   
   Tässä vielä sacher-variaatioita matkan varrelta:
   
   
   
   
   
   
   
   
   

Sadonkorjuu, osa 2: Porkkana

Eihän se itse viljelemän sadon hehkuttaminen jäänyt tietenkään niihin punajuuriin, vaan on tullut aika esitellä lisää palstan satoa. Nämä porkkanaiset ilahduttavat erityisesti, koska niiden hyvinvoinnin eteen puutarhuri sai nähdä jonkin verran vaivaa. Porkkana kasvattaminen avomaalla ei taida olla ihan helpoimmasta päästä, kun porkkananpoikasia uhkaavat monet vaarat, mm. hurja porkkanakemppi. Onneksi luotettavan lähteen eli äidin neuvosta peittelin pikkuporkkanat harsolla kasvun alussa ja pidin sinnikkäästi harson paikoillaan loppukesään asti. Sain kuin sainkin sitten näinkin tomeria porkkanoita nostetuksi omasta maasta.

Porkkana-teeman resepti on tällä kertaa ihanan kookoksinen, täyteläinen ja hitusen tulinen porkkana-linssikeitto. Linssit tuovat keittoon kivasti ravitsevuutta ja rakennetta. Linssit ovat verraton apu nopeaan ruoanlaittoon: ne ovat ravintoarvoiltaan kuten pavut, nuo kasviproteiinipommit, mutta pitkät liotukset ja keittelemiset voit unohtaa. Huuhdo ja heitä kattilaan, keitä 10-20 minuuttia. Siinä teesit linssien valmistukseen.

KOOKOKSEN MAKUINEN PORKKANA-LINSSIKEITTO

2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
½ tulinen chili,esim. thai-chili
reilu ½ kg porkkanaa
2-3 rkl rypsiöljyä
2 prk (a 400 ml) kookosmaitoa
2 dl punaisia linssejä
suolaa maun mukaan

1. Kuori ja hienonna sipulit karkeasti. Huuhdo hienonna chili. Säädä chilin määrää oman sietämiskyvyn mukaan. Mielestäni ½ chili siemenineen antoi sopivan kihelmöinnin, eikä peittänyt muita makuja.
2. Huuhdo ja kuori porkkanat. Paloittele noin 2 cm:n paloiksi.
3. Kuumenna öljy kattilan pohjalla. Lisää sipulit ja chili, kuullota sekoitellen noin minuutti. Älä päästä palamaan.
4. Lisää porkkanapalat ja kookosmaito. Kuumenna ja keittele noin 15-20 minuuttia, kunnes porkkana ovat lähes kypsiä.
5. Huuhdo sillä aikaa linssit siivilässä juoksevan veden alla. 
6. Lisää linssit kattilaan ja jatka keittämistä noin 10-15 minuuttia, kunnes linssit alkavat hajoilla ja porkkanat ovat kypsiä.
7. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vettä, jos keitto on liian paksua.
8. Mausta suolalla. Koristele halutessasi yrteillä, esim. tuoreella korianterilla (kuvassa koristeena on rucolaa).

Pinaatti ja lohi ne yhteen sopii

Ensimmäistä kertaa saan toteuttaa blogilukijaltani tulleen toiveen, ihanaa! Minulta kyseltiin, missä kaikessa pinaattia voisi käyttää perinteisten keittojen ja letujen lisäksi. Pinaatti onkin yllättävän monikäyttöinen kasvis, niin itsenäisesti kuin muita raaka-aineita täydentämässä. Tällä kertaa mieleeni tuli toimiva yhdistelmä: pinaatti ja lohi, jotka pakkasin lasagnen muotoon.

Pinaatin ystävän kannattaa muistaa, että tuohon Kippari-Kallenkin herkkuna tunnettuun kasvikseen kertyy nitraattia, joka elimistössämme muuttuu ei-toivotuiksi nitriiteiksi. Ihan pienille lapsille pinaattia ei tämän takia suositellakaan, ja sitä ei myöskään kannata tuoreena nauttia suuria määriä. Pinaatin ryöppäämisellä eli nopealla kiehautuksella voi vähentää nitraattipitoisuutta. Kiehuva vesi irrottaa vesiliukoista nitraattia pinaatista. Nitraattiongelma koskee lähinnä Suomessakin viljeltyä terävälehtistä Uuden-Seelannin pinaattia, salaattimaista pyöreämpi lehtistä lehtipinaattia voi sitä vastoin nauttia raakanakin, esimerkiksi salaatissa. Pakastepinaatti on myöskin valmiiksi ryöpättyä, joten sitä voi huoletta käyttää sellaisenaan.

KYLMÄSAVULOHI-PINAATTILASAGNE

250 g tuoretta (Uuden-Seelannin) pinaattia
vettä

Valkokastike:
50 g voita
4 rkl vehnäjauhoja
1 l maitoa
2 dl juustoraastetta, esim. emmental
½-1 tl suolaa
ripaus valkopippuria

200-300 g kylmäsavulohta
½ pkt lasagnelevyjä
juustoraastetta

1. Jos käytät Uuden-Seelannin pinaattia, ryöppää se ensin. Mittaa kattilaan reilusti vettä ja nosta liedelle kuumenemaan. Huuhtele sillä välin pinaatti. Kun vesi kiehuu, laita pinaatti veteen ja ryöppää 2-3 minuuttia. Nostele pinaatti valumaan lävikköön.
2. Valmista valkokastike: Sulata voi kattilassa. Nosta kattila pois liedeltä ja vispaa joukkoon jauhot. Lisää sitten maitoa pikkuhiljaa, koko ajan voimakkaasti sekoittaen, jotta kastikkeeseen ei syntyisi paakkuja. Loppuvaiheessa maitoa voi lisätä reippaammin. Nosta kattila uudestaan liedelle ja kuumenna koko ajan sekoitellen, kunnes kastike kiehahtaa. Keitä vielä pari minuuttia, jotta vehnäjauho kypsyy. Lisää juustoraaste ja mausteet. Tarkista maku. Kastikkeen ei tarvitse olla ylisuolaista, koska kylmäsavulohi antaa makua ruoalle. Sekoittele samalla, kun juusto sulaa kastikkeeseen.
3. Hienonna kylmäsavulohi pieniksi paloiksi.
4. Voitele lasagnevuoka voilla tai margariinilla.
5. Kokoa lasage: kaada ensin vuoan pohjalla tilkka valkokastiketta pohjan peitoksi. Asettele sitten ensimmäinen kerros lasagnelevyjä. Ripottele sitten n. 1/3 pinaatista ja lohesta tasaisesti levyjen päälle. Kaada valkokastiketta täytteiden päälle. Toista kerrokset 2-3 kertaan tai niin kauan kuin täytettä riittää. Kaada loppu valkokastike päällimmäiseksi, viimeisen levykerroksen päälle niin, että koko vuoka peittyy.
6. Kypsennä 200 asteessa n. 45 minuuttia. Ripottele sitten juustoraastetta lasagnen päälle ja kypsennä vielä 10-15 minuuttia, kunnes lasagnen pinta saa väriä.

Rapurallaa, rapurallaa!

Rapujuhlien järjestäminen on jo pitkään ollut haaveeni, ja eilisiltana vihdoin tämä haave kävi todeksi. Jännittävintä juhlien järjestelyssä oli rapujen käsittely: olimme päättäneet, että haluamme kypsentää ravut itse, vaikka valmiiksi kypsennettyjä rapuja onkin hyvin saatavilla. Onneksemme läheinen supermarketti toimittaa myös eläviä rapuja halukkaille ja pistimmekin tilaukseen 30 täplärapua viikonloppua varten. 

Seuraavan kuvasarjan myötä voitte maistaa palan eilistä tunnelmaa.

Täpläravun tunnistaa saksen haarassa olevasta täplästä.

Tämä paketti oli jännittävä avata. Aikamoinen kuhina käy.

Rapujen keittämiseen löytyy hyvä ohje esimerkiksi Hesarin ruokasivuilta. Otin myös vinkkejä tästä videosta. Käytin Tallbergin ohjeen mukaan liemeen pelkkää suolaa, en lainkaan sokeria, ja käytin pelkästään tillin varret, en lainkaan kukintoja. Hyvän vinkin sain myös rapuja monet kerrat keittäneeltä sedältäni: vaikka monissa ohjeissa ravut jäähdytetään keittoliemessä, saat rapuihin raikkaaman maun, kun laitat kypsennetyt ravut puhtaaseen suolaliemeen. Tein siis keitinlientä reilusta ja otin sitä pari litraa sivuun, ennen kuin aloin kypsentää rapuja.

Kypsät ravut nousevat keitinliemen pintaan.

Suolaliemeen ja tilliin maustumaan!

Punaista kattauseleganssia, totta kai!

Herkkupalat tarjolla

Rapujen lisäksi tarjoiltiin paahdettua leipää, tillisilppua, voita ja tillimajoneesia sekä asiaan kuuluvia juomia.